Tää maailma ei pyöri sua varten

Juoppohullunarsistin -hullun uhrin päiväkirja

OTINKIN VARASLÄHDÖN! HALUSIN TEHDÄ SUNNUNTAIN BLOGIN TÄNÄÄN!

Psykoterapia ja onko siitä hyötyä lainkaan?

Itse voisin sanoa, että olen terapian myötä ruvennut voimaan todella paljon paremmin. Avun tarpeen tunnistaminen oli itselleni henkilökohtaisesti tosi vaikeeta. Olinhan tukeutunut aina ystäviin ja muihin läheisiin, mutta se alkoi uuvuttaa heitä. Puhuin useasti siitä, että pakkohan minun on päästä puhumaan ammattilaiselle tästä, joka tietää tasantarkkaan mitä käyn elämässäni nyt läpi ja miten lähden asiaa purkamaan. Venytin kuitenkin asiaa tosi pitkään. Ajattelin vaan, että kyllä tämä tästä, jos vaan lakkaisin ajattelemasta menneisyyttä. No oisikin ollut niin helppoa, mut jokainen me tiedetään ettei tää elämä mene aina niin, kun itse haluaisi. Avun hakeminen tuntui suurelta häpeältä ja taas mietin sitä mitä muut siitä ajattelee. Ymmärsin kuitenkin, että jotain on tehtävä ja niin läheisten kannustamana uskaltauduin pyytämään itselleni tukea ja apua.

Jo muutamien terapiakäyntien jälkeen olo oli todella euforinen ja mieli on puhdistunut. Hengitysharjoitukset ahdistuskohtausen helpottamiseen ja rauhallinen keskustelu sai mun oloni hyväksi ja turvalliseksi. Saan purkaa terapeutille asiat, jotka ovat vahingoittaneet minua. Itku on sallittua. Kukaan ei siellä sano, kuinka säälittävä olet kun itket. Sinua ei tuomita siitä, minkä näköinen olet tai siitä mitä kerrot.  Terapeuttini on lämminhenkinen ja osaa tukea juuri oikealla tavalla. Turvallisemmaksi ja luottavaiseksi oloni tekee se,  että terapeutti halaa sinne tullessa ja lähtiessä. Vaikeiden asioiden äärellä se yksi halauskin tuntuu, että se luo parempaa oloa ja energiaa itseeni. Tämä riittäköön terapiasta. Jatketaan niistä aiheista ja kohtaamisista mitkä ovat hyvinkin tuttuja narsistin kanssa eläneelle/ elävälle.

”Mä muutun” – se sanoi

Narsku joi paljon, valehteli paljon ja lupaili paljon.  Kyllästyttävintä oli se, että sä vaan luotit ja uskoit niitä juttuja aina päivästä toiseen. Lupaukset unohtui aina hetkessä ja jossain vaiheessa sä olit muka päästäsi itse keksinyt ne lupaukset joista se vielä eilen puhui. Narsisti peilaa jatkuvasti omaa käytöstään uhriinsa.  ”Mä muutun kyllä” oli lause jota kuuli usein ja se tarkotti sitä, että saa taas mielisteltyä uhria jäämään luokseen.  Näin tätä kirjottaessa tuntuu perkeleen tyhmältä, et miten ihmeessä ihminen luottaa toiseen liian herkästi. Vaikka lupaukset olisi kumoutunut sadasti sä vaan tyhmänä uskot kaiken.

Money, money, money..

Raha. Tämä on se mikä varmasti on monen narskun yleisin puheenaihe. Sinä paska olet vain rahan takia hänen kanssaan. Haluat vain rahaa häneltä. Joo. Jännä vain, että rahaa ei ollut yleensä narskulla muuhun kun viinaan. Narsistilla on jännä käsitys rahasta. Niiden mielestä kaikki liittyy rahaan ja kaikki haluaa vaan rahaa heiltä, vaikka heillä mitään rahaa olisikaan. Narsistille aina joku on velkaa narskun mielestä. Narsistit on vaan ahneita ja heille ei vain riitä mikään.  Ja jos asia ei liittynyt rahaan niin se oli sitä ”minä minä minä”.

Kohtele muita, niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan

Muistan, kun olin tuttavaperheen luona jossa en ollut käynyt vuosiin. He olivat hommanneet hevosen ja pyysivät minua ratsastamaan. Innostuin, sillä hevoset olivat ennen ykkös juttu mun elämässäni.  Minun olisi narsistin mukaan pitänyt tehdä asiasta silloinkin kompromissi, vaikka olin kuukausi aikaisemmin ilmoittanut narskulle,että haluaisin mennä. Silloin se vielä sopi, mutta sitten kun se päivä koitti niin eipä se sopinutkaan.  Kompromissi olisi siis pitänyt tehdä niin, etten voisikaan mennä lainkaan. Silloin päätin, että minä menen kun olin niin sopinut. Sinä aikana, kun olin tallilla ja eikä puhelin ollut lähimailla niin hän oli soittanut yli 60 KERTAA! Hän oli haukkunut minut pystyyn facebookissa ja laitellut viestejä läheisilleni ja minulle, kuinka paska olen. Minun olisi pitänyt olla aina tavoiteltavissa, kun hän halusi.

Tai kerta, kun hän oli pyytänyt joitain kavereitaan meille. Hän kännipäissään suuttui jostain ja nappasi omatekoisen veitsen, jolla hän rupesi pilkkomaan olohuoneen sohvapöytää niin, että siihen tuli ammottava reikä. Ei narsisti välittänyt siitä, että pelkäsin. Se lisäsi vain hänen mahtavuuttaan. Silloin otin yhteyttä erääseen tuttuun, että hakee minut pois sieltä. Narsisti kuitenkin kerkesi sammumaan, joten jäin taas.

Kun ensimmäisen kerran uskalsin sanoa hänelle, että haluan erota, niin narsisti haki leipäveitsen ja seisoi makuuhuoneen oviaukon edessä veitsi kädessään ”et mene minnekään. Tältä musta tuntuu, kun sanot että haluat erota”.  Vajosin lattialle itkemään. Hän vei veitsen pois ja kysyi olenko muuttanut mieleni. Vastasin kieltävästi ja narsisti sanoi ”haenko veitsen uudestaan, vai etkö ymmärtänyt mitä sanoin”.

Kun narsisti tuli kerran( lue usein) baarista kotiin ja ystäväni oli kylässä ja narsisti kävi käsiksi. Ystävä soitti poliiseille, mutta käskinkin perumaan soittonsa ja jostain helvetin syystä hän sai minut kääntymään ystävää vastaan. Ystävää, jonka hetkeksi menetin narsistin takia. En tiedä miten helvetissä se teki sen silloinkin, mutta olin ihan aivopesty. Kuuden vuoden jälkeen pyysin ystävältäni anteeksi sitä, että käännyin vastaan häntä. Häntä, joka yritti vain auttaa ja minä annoin vaan ystävyyden mieluummin valua käsistä, kuin narsistin otteen.

Narsisti tulee varmasti kaunistelemaan tekemiään asioita tai muuttamaan ne niin, ettei mitään näistä koskaan ole tapahtunutkaan. Karma on vaan helvetin voimakas, että kyllä ne paskiaiset saa palkkansa vielä. He saa uskoa omiin valheisiinsa, kukaan muu ei niitä usko.

Kerro, kerro kuvastin ken on maassa..

Narsistille pitäisi aina sadella kehuja. Narsku kuitenkin haukkui aina myös kavereitaan ja puhui heistä paljon paskaa, mutta kuitenkin mielisteli heitä leikkimällä ystävää ja käyttämällä heidän hyväuskoisuuttaan hyväksi. Narsisti haluaa siipeillä ihmisten kustannuksella.

Kyyneliä ei koskaan näkynyt. Tunnekylmä narsisti.

Narsisti, joka sai minun ystävänikin pelkäämään. Puhelimessa en voinut ikinä puhua hänen läsnä ollessaan. Hän sai minut tuntemaan, kun se olisi väärin pitää yhteyttä muihin, kuin häneen.  Silloin, kun hän ei ollut kotona, soittelin ystävilleni jotka minulla oli vielä jäljellä. He takoivat päähäni, ettei ole normaalia elää niin miten minä elin. No eihän se ollutkaan. Mutta, kun monta vuotta elät elämää narsistin kanssa, et tiedä edes mikä on sana normaali.

Särkynyt korjataan pala-palalta!

Narsisti olettaa edelleen jatkuvasti, että roikun hänessä. En roiku hänessä, roikun narsistin aiheuttamissa traumoissa.

Ei narsisti sitä tule koskaan myöntämään mitä on elämässään ihmisille tehnyt. Hän saa rauhassa olettaa, että elämässä voi siirtyä noin vaan eteenpäin. Traumat vaan sattumoisin seuraa mua joka paikkaan. Narsistilla on pakkomielle puuttua muiden elämään ja asioihin, jotka eivät enää hänelle kuulu.

Tämä on mulle tapa käsitellä mennyttä. Sitä on narsistin varmasti vaikea ymmärtää, sillä eihän narsisti ole mitään edes tehnyt. Minä taisinkin olla se paskiainen. Haluan, että jokainen ihminen joka eläessään joutuu narsistin kanssa tekemisiin, tajuaa sen ajoissa! Ja traumat, mitä semmonen monsteri kerkeää aiheuttaa niin hae niihin apua. Koskaan ei ole liian myöhäistä!

Maaaaanantaina raaputetaan tekstiä taas eli 21.3!!

Heipsuu xoxo